Sisustusfilosofiani - Esteettisyys vs. käytännöllisyys

Sisustamisessa, niinkun toki monessa muussakin asiassa, piilee välillä varsinainen dilemma. Silmää miellyttää yksi asia mutta jos käytännöllisyys otetaan huomioon, ei se kaunein ja miellyttävin asia enää ehkä olekaan nappivalinta. Käytännöllisyys on omasta mielestäni avainasemassa silloin, kun sisustetaan esimerkiksi kotia. Kuka haluaa kaunista jolla ei loppupeleissä tee mitään? Tai sellaista, joka vain aiheuttaa harmia arjen askareissa? 

Tämä on asia mihin varmaankin vanhetessa "kasvaa". Tai ainakin omakohtaisen kokemukseni mukaan. Olen aikoinani ostanut asioita, huonekaluja ja muita esineitä siksi, että ne olivat hienoja. Vaikka joku vahvempi (ja viisaampi) olisikin sanonut, ettei se ehkä välttämättä ole käytännöllisesti katsoen fiksua. Tällöin olen vain pitänyt pääni, sulkenut korvat järjen äänelle ja ostanut hyvillä mielen esteetikon silmälasien läpi. Aika nopeasti sitä on toki huomannut, että olisi sittenkin ehkä kannattanut kuunnella järjen ääntä.. 

Meiltä kotoa löytyy ihana, valkoinen nahkasohva. Nahka on materiaalina käytännöllinen valinta, varsinkin koira/lapsiperheeseen, mutta valkoinen väri ei koskaan ole käytännöllinen valinta käytyöhuonekaluille. Ja entäs muuten? Sohvan pitää olla mukava istua, eihän siinä muuten viihdy. Yleisesti ottaen sohvalla lojutaan silloin, kun arjen kiireet ja askareet on saatu hoidettua. Voin kertoa, että oma sohvani on kaikkea muuta kuin mukava. Eikä siihen edes mahdu löhöilemään kahdestaan. Sohvan ostin kiireessä, kriteereinä ainoastaan valkoinen väri, materiaalina nahka ja se, että se on hieno. Ensimmäinen sohva joka täytti nämä kriteerit tuli kotiin.

Oppia ikä kaikki. Tänä päivänä pyrin kuitenkin tekemään materiaalivalinnat katsoen asiaa käytännöllisyyden silmälasien läpi. Tietenkin sen pitää miellyttää myös esteetikon silmää. Näiden kahden näkökantojen tyydyttäminen ei ole aina helppoa ja välillä joutuu toden teolla etsimään haluamaansa. 

Asuntomessuilla käydessä aloin miettimään tätä asiaa paljon. Nykytrendin mukaan avohyllyt yleistyvät, keittiöistä otetaan yläkaappi pois ja tilalle laitetaan korkeintaan avohyllyt, jonne kaikki tavarat sijoitetaan. Ja kyllähän ne ratkaisut miellyttävät silmää! Aloin kuitenkin miettimään, miten ne toimivat arjessa. Ainut tapa saada sellainen toimimaan on se, että kaappitilaa löytyy muualta aivan valtavasti. 

Siivousintoilijana mietityttää kuitenkin pöly. Pölyjen pyyhkimiseen menee moninkertainen aika, kun jokaisen esineen pitää nostaa pois avohyllyiltä, verrattuna umpihyllyihin, joissa tavarat ovat piilossa ja pölyt saa otettua muutamassa sekunnissa. Vai onko avohyllyjen kanssa vain höllättävä siivouspipoa ja opittava sietämään pientä pölykerrostumaa? 

Kuva Seinäjoen Asuntomessuilta talosta Honka Markki.

Asuntomessujen lempikohteeni, Honka Markki, oli kaikin puolin esteettisesti miellyttävä. Ihastuin myös tähän IKEAn avohyllyyn, mutta jäin toden teolla miettimään, olisiko oma koti sellainen paikka missä tuollainen voisi olla. Vielä en ole keksinyt ratkaisua. Monessa kohteessa näkyi myös kevytrakenteisia, pukkijalkaisia, erittäin minimalistisia työpöytiä. Ja taas (ainakin oma) silmä lepäsi. Mutta minne kaikki kynät, johdot, paperit yms. tavarat saa piilotettua?

Kuva Seinäjoen Asuntomessuilta talosta Honka Markki. 

Trendi menee koko ajan enemmän ja enemmän avarampaan ja avoimempaan sisustustyylin. Joillekin se sopii ja joillekin ei. On kuitenkin lohduttavaa tietää, ettei kaikkia trendejä tarvitse seurata. Itse olen oman kodin suhteen jäänyt vielä edelliselle pysäkille, jossa kaikki tavarat saa piiloon. Poissa silmistä - poissa mielestä toimii tässä tyylissä ainakin hyvin. Mutta never say never sillä eihän sitä koskaan tiedä mitä edestään löytää..