Neliöitä meidän kolmiossa on oikeasti ihan hyvin. Yksi ylimääräinen huonekin löytyy. Mutta haaveilen niin paljosta ja niin moni sisustussuunnitelma on pään sisällä joita vain odotan päästä toteuttamaan. Tuntuu että tila loppuu kesken. Henkinen tila siis.
En kuitenkaan voi sanoa, ettenkö viihtyisi kotonamme! Alkaa vain pikkuhiljaa tuntumaan siltä, että on aika ottaa seuraava askel. Tätäkö se tunne on, kun sanotaan että yhtäkkiä tietää olevansa valmis uusiin asioihin elämässä?
Inspiroivaa viikonlopua kaikille! Täällä on meneillään aikas monta inspiraatiopostsusta, kunhan vain saisin tämän lukukauden viimeiset koulujutut pois alta ensin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja otetaan ilolla vastaan!